Jalkapallo on ihmeellinen peli. Tämä väite näytettiin toteen Pateniemessä, kun Villan Pojat kukisti KTU:n värikkäiden vaiheiden jälkeen lukemin 4–3 (0–2). KTU ei edelleenkään ole onnistunut koskaan voittamaan Poikia. Ottelussa nähtiin rajusti ailahtelevia otteita, kun punavalkoinen kotijoukkue esitti ensin kauden huonointa peliään ja lopulta parasta.
Matsi käynnistyi karmeasti, kun heti toisella peliminuutilla Villan alakerran sekoilusta saatiin 0–1 taululle. Vastaavia tilanteita on nähty aivan liikaa tämän kauden aikana. On käynyt tuskallisen selväksi, ettei joukkueen materiaali anna edellytyksiä nyt nähtyyn uhkarohkeaan pallolliseen pelaamiseen.
Kovavauhtiseksi ja kovaotteiseksikin muodostunut ensimmäinen jakso eteni tasaisissa merkeissä ja molemmat saivat luotua kelvollisia hyökkäyksiä. Villan Poikien paras maalintekoyritys nähtiin, kun Miikka Koivuniemi laukoi vaarallisen vapaapotkun, jonka työväen maalivahti kuitenkin haki oikeasta alakulmasta loistovenytyksellä.
36. peliminuutti toi käännekohdan tasaväkiseen kamppailuun, kun kahnauksen jälkeen Villa sai vaparin, mutta hyökkääjä Teemu Mattila myös suoran punaisen. Joulukortti näytti sekoittavan joukkueen pasmat ja KTU pääsi väkevästi niskan päälle. Viisi minuuttia ennen jakson loppua kellolaiset ryynäsivät vielä kulmapotkusta toisen maalin. Villan Poikien pelaamisen taso oli romahtanut täysin ja Kello näytti menevän menojaan.
Heti toisen jakson alussa Topias Mesilaaksolla oli mahdollisuus kavennukseen, mutta veto avopaikasta nousi taivaisiin. Paluun punapaitaan tehnyt upseeri ja herrasmies avasi kautensa hyvällä peliesityksellä, jonka kruunu saatiin hieman myöhemmin. Sitä ennen Poikien niskaan kaadettiin vielä iso sanko kylmää vettä.
54 minuuttia oli pelikellossa, kun KTU:n hyökkääjä livahti puolustuksen lomasta karkuun. Heikki Havana onnistui pelastamaan tilanteen syöksymällä pallon tielle, mutta puolustaja Hamish Pegg päätti toisin ja syötti takaisin hyökkääjälle. Kellon proletaari kiitti ja tuikkasi kolmannen maalin.
Viimeistään tässä vaiheessa jopa joukkueen lentävän managerin Pasi Laukan usko oli hiipunut ja mieli halajasi takaisin Mikko Alatalon keikalle takahuonetarjoilujen äärelle. Kaunis peli näytti kuitenkin suloiset kasvonsa ja jalkapallojumalat hymyilivät vekkulimaiselle poikaporukalle. Tarina Patelan perjantaista ei ollut vielä valmis.
Villan valtaisa loppukiri alkoi muutama minuutti kolmannen takaiskun jälkeen, kun matala ja terävä pallo vasemmalta laidalta tavoitti Mesilaakson maalin edestä. Hän ei toista kertaa epäonnistunut vaan viimeisteli kavennusmaalin. Vain hetkeä myöhemmin, tunnin kohdalla nähtiin toinen kavennus. Vaihdosta kentälle hyökkääjäksi tepastellut pelaajavalmentaja Chijoke Festus tarjoili päätyviivan tuntumasta namun Ville Määtälle, joka pukkasi pallon maaliin lähietäisyydeltä.
Kymmenen minuuttia ennen loppua joukkueen agenttina, jokeripelaajana ja innokkaana mökkeilijänä tunnettu Tuomas Kleemola sai vuorostaan tarjoilla pientä makeaa Määtälle. Kleemola lähetti kermaleivoksella pellavapään yksin läpi, jonka maalivahti joutui kaatamaan rankkarin arvoisesti. Koivuniemi ei tälläkään kertaa pisteeltä erehtynyt, vaan pisti pelin kylmästi tasoihin. Tässä vaiheessa kaikille katsojille viimeistäkin kellolaisisäntää myöten oli selvää, että kolme pistettä jää poikain haltuun.
Heti tasoituksen perään KTU-maalille saatiin valtaisa hässäkkä päälle, josta pölypilven keskeltä erottui pallon kanssa ainakin Koivuniemi, Määttä ja maalin ylärima. Lopulta kukapa muukaan kuin armoton maalintekijä Mikael Väyrynen upotti munkin verkkoon murskaten KTU:n toiveet ja unelmat. Loppuhetkillä kellolaisten uusin vahvistus Ilya Fomichev päätti poistua etuajassa suihkuun katselemalla punaista korttia, kun hermostui kuuntelemaan Jokke Festuksen runonlausuntaa. Ottelu pelailtiin päätökseen ja punanutut pääsivät juhlistamaan uskomatonta taisteluvoittoaan.
Piti pelata yksinkertaista ja lopulta pelattiin niin yksinkertaista kuin osattiin ja se toimi. Pimpuli pampuli roskiin ja agentti askiin; siinä mottoni kentällä, terassilla ja puutarhassa. Lajin kauneus tuo joskus kasteen silmäkulmaani, ja jälleen kerran punavalkoinen aurinko antoi herkän säväyksen Pateniemen iltaan.
Agentti Kleemolan arvio
Huikeasta noususta ja kolmesta sarjapisteestä huolimatta Villan Pojilla on runsaasti mietiskeltävää ennen seuraavaa ottelua. Käsittämättömät virheet yksilö- ja joukkuetasolla olivat maksaa kolme pistettä ja suistaa joukkueen kohti merkityksettömien pelien loppusarjaa. Toisaalta lopun riemukulku antoi osviittaa siitä, kuinka valtavasti potentiaalia pelaajistossa on. Nyt valmennuksen ja pelaajien täytyy löytää avaimet tämän potentiaalin vapauttamiseen.
Ensi viikon lauantaina on edessä kauden ensimmäinen kunnon vierasreissu, kun Poikien autokolonna matkaa Kajaaniin Ärjyn vieraaksi. Tällä kertaa Kainuusta on lupa odottaa myös pisteitä tuliaisina, eikä ottelua tarvinne pelata ilman vaihtopelaajia. Lähtökohdat ovat siis poikkeuksellisen hyvät nälkämaan valloitukselle.